Maita pitkin Espanjaan

Päädyin seikkailunhaluisena kokeilemaan matkustusta maita pitkin Espanjaan. Valmistauduin jo etukäteen yllätyksiin ja jopa matkareitin muutoksiin, mutta loppujen lopuksi kaikki menikin suunnitelmien mukaan vaikka kaikki Saksan junat olivat myöhässä aikataulusta. Onneksi olin varannut aikaa junanvaihtoihin, jotta voisin jaloitella, syödä ja ostaa matkaeväitä seuraavaa siirtymää varten. Nyt tämä "luppoaika" pelasti aikataulun ja ehdin jatkoyhteyksiin, tosin välillä juoksemalla laukkuni kanssa. 

Matkani alkoi sunnuntaina 5.1.2025, kun ajoin autolla ystäväni luokse Järvenpäähän. Auto jäi pihaan odottamaan takaisintuloani. Järvenpäästä siirryin lähijunalla Pasilaan ja siinä vaihto Turun junaan, jolla pääsin satamaan asti. Laiva lähti klo 20.55 kohti Tukholmaa ja oli perillä klo 6.30 maanantaina. Siirryin aamulla taksilla juna-asemalle ja siitä lähes suoraan junaan, jolla matkustin Kööpenhaminaan. Asemalla oli aikaa syödä ja jaloitella ennen kuin lähdin jatkamaan junalla kohti Hampuria. Tässä vaiheessa olimme edenneet aikataulun mukaan. 

Yhtäkkiä Hampurin juna pysähtyi, ehkä noin pari tuntia ennen määränpäätä. Samassa vaunussa istunut saksalaismatkustaja kertoi minulle raiderikosta, jonka vuoksi juna ei pääse Hampuriin vaan etenee Pinnebergiin. Kanssamatkustaja käänsi minulle saksankieliset kuulutukset englanniksi ja auttoi minua löytämään junan, jolla pääsin jatkamaan Pinnebergistä Hampurin päärautatieasemalle. Näytti siltä, että ehdin ehkä juuri ja juuri Frankfurtin junaan. Kiirehdin oikealle laiturille, mutta näyttikin siltä, että juna oli myöhässä. Kuulutukset olivat hyvin epäselviä ja ihmiset ihmeissään aikatauluista, myös paikalliset. Matka pääsi kuitenkaan jatkumaan lähes kahden tunnin seisoskelun jälkeen ja matkalla jännitin ehdinkö Frankfurtissa jatkoyhteyteen kohti Sveitsin Baselia. Mutta jälleen juna oli myöhässä ja vietin pari tuntia yöllä seisoskellen Frankfurtin asemalaiturilla ja jutellen toisen matkustajan kanssa. 

Tiistaiaamuyöstä pääsin jatkamaan junalla kohti Baselia. Istumapaikkani oli lastenvaunussa ja antaessani paikan kipeänä olevalle lapselle, sainkin paikan ykkösluokasta, jossa torkuin lähes koko matkan. Baselissa vaihdoin Pariisin junaan ja matka tuntui taittuvan nopeasti. Pariisissa oli vihdoin aikaa käydä syömässä ja ostaa eväitä ennen kuin matka taas jatkui kohti viimeistä junasiirtymää Barcelonaan. Olo oli helpottunut, että olin selvinnyt näin pitkälle laatimassani aikataulussa eikä mitään suunnitelmanmuutoksia ollut tarvinut tehdä. Täytyy sanoa, että tuuriakin oli ollut matkassa. 

Barcelonaan pääsin aikataulussa, kävin syömässä ja siirryin metrolla pohjoiselle bussiasemalle, jossa nousin Alicanten linja-autoon. Tässä vaiheessa olin todella väsynyt ja nukuin koko matkan Alicanteen. Viimeisen matkustuspätkän noin 1,5 h menin paikallisbussilla Alicantesta Ibiin. Matkan aikana sain viestin Ibin vuokratalon "talonmieheltä" Pepeltä, joka kertoi tulevansa hakemaan minua linja-autopysäkiltä. Pieni keskustelu paikallisen opiskelijan kanssa, joka tulkkasi asiani linja-autonkuljettajalle ja näin saatiin yhteisymmärrys, millä pysäkillä jäisin pois. Siellä Pepe minua jo odottikin ja ajoi kahvilan kautta minut Espanjan kotiin, Casa Llunaan. Tässä vaiheessa elettiin 8.1. keskiviikkopäivää ja kello oli noin 12. Olin siis matkustanut yhtä soittoa sunnuntai iltapäivästä keskiviikko puoleen päivään eli lähes kolme vuorokautta. Matka oli seikkailu ja hieno kokemus kaikkine kohtaamisineen ja jännityksineen. Olo oli väsynyt ja onnellinen, kun olin päässyt perille ja seisoin vihdoin talon terassilla nauttien maisemista.  

 

Saludos cordiales,

Annika